1 00:00:00,520 --> 00:00:02,000 Tämä elokuva vie teidät matkalle... 2 00:00:02,000 --> 00:00:04,520 ...matkalle läpi ajan ja avaruuden. 3 00:00:36,680 --> 00:00:40,840 Haluan kertoa teille tarinan laitteesta, joka on parantanut huomattavasti näkemystämme taivaasta, 4 00:00:40,840 --> 00:00:43,240 terävöittänyt tietoisuuttamme Maailmankaikkeudesta, 5 00:00:43,240 --> 00:00:48,600 ja joka tunkeutuu yhä syvemmälle kohti ajan ja avaruuden reunoja. 6 00:02:03,320 --> 00:02:06,400 ESA - Euroopan avaruusjärjestö - esittää 7 00:02:06,920 --> 00:02:10,160 Hubble - 15 vuotta löytöjä 8 00:02:10,160 --> 00:02:13,400 HUBBLEN TARINA 9 00:02:16,920 --> 00:02:20,000 Katsoessamme yötaivasta näemme tutun tähtien tuikkeen. 10 00:02:20,000 --> 00:02:25,760 Valo on kulkenut valtavia matkoja saavuttaakseen meidät. 11 00:02:25,760 --> 00:02:28,160 Mutta oikeasti tähdet eivät tuiki. 12 00:02:34,320 --> 00:02:38,520 Maailmankaikkeus on läpinäkyvä. 13 00:02:38,520 --> 00:02:41,920 Kaukaisten tähtien ja galaksien valo voi kulkea muuttumattomana halki avaruuden tuhansia, 14 00:02:43,080 --> 00:02:48,320 miljoonia, jopa miljardeja vuosia. 15 00:02:48,320 --> 00:02:53,160 Mutta muutamaa viimeistä mikrosekuntia ennen kuin valo saavuttaa silmämme, 16 00:02:55,760 --> 00:03:00,000 noiden tähtien ja galaksien tarkka kuva häviää. 17 00:03:00,000 --> 00:03:06,400 Tämä johtuu valon kulusta läpi ilmakehän, joka on ikuisesti muuttuva kerros ilmaa, 18 00:03:06,400 --> 00:03:11,320 vesihöyryjä ja pölyä, ja joka sotkee hienot kosmiset yksityiskohdat. 19 00:03:11,320 --> 00:03:17,400 Tähtitieteilijät ympäri maailmaa haaveilivat vuosia observatoriosta avaruudessa. 20 00:03:21,920 --> 00:03:28,840 Jo 1923 kuuluisa saksalainen rakettitiedemies Hermann Oberth ehdotti avaruuteen sijoitettavaa kaukoputkea. 21 00:03:28,840 --> 00:03:34,840 Tarvittiin kuitenkin vuosikymmeniä ennen kuin teknologia kehittyi tarpeeksi toteuttamaan tämän unelman. 22 00:03:34,840 --> 00:03:41,240 Amerikkalainen Lyman Spitzer esitti realistisemman suunnitelman avaruuskaukoputkesta 1946. 23 00:03:41,240 --> 00:03:45,680 Avaruudesta käsin, Maan ilmakehän yläpuolelta, kaukoputki pystyy havaitsemaan häiriintymätöntä valoa tähdistä, 24 00:03:50,080 --> 00:03:57,000 galakseista ja muista kohteista ennen kuin hengittämämme ilma vääristää sen. 25 00:03:57,000 --> 00:04:03,600 Lopputulos: kuvat ovat tarkeampia kuin mitä suurimmillakaan maanpäällisillä kaukoputkilla kyetään saamaan; 26 00:04:07,520 --> 00:04:12,000 kuvien tarkkuutta rajoittaa ainoastaan optiikan laatu. 27 00:04:12,000 --> 00:04:17,920 1970-luvulla NASA - National Aeronautics and Space Administration - ja ESA - European Space Agency - 28 00:04:17,920 --> 00:04:22,080 ryhtyivät yhteisvoimin suunnittelemaan ja rakentamaan laitetta, josta syntyi Hubble Space Telescope. 29 00:04:23,160 --> 00:04:28,520 Nimi on kunnianosoitus Edwin Powell Hubblelle - modernin kosmologian isälle - 30 00:04:28,520 --> 00:04:36,600 joka 1920-luvulla todisti, että kaikki näkemämme ei kuulu Linnunrataan. 31 00:04:40,160 --> 00:04:44,240 Sen sijaan kosmos yltää paljon, paljon laajemmalle. 32 00:04:44,240 --> 00:04:50,000 Hubblen työ muutti käsityksemme ihmiskunnan paikasta Maailmankaikkeudessa ainiaaksi, 33 00:04:52,000 --> 00:04:59,080 ja kaikista ihmeellisimmän kaukoputken nimeäminen Edwin Hubblen mukaan ei olisi voinut olla osuvampi teko. 34 00:04:59,080 --> 00:05:01,680 Tarvittiin kaksi vuosikymmentä monista maista olevien tiedemiesten, 35 00:05:01,680 --> 00:05:09,400 insinöörien ja rakentajien yhteistyötä ennen kuin Hubble oli lopulta valmis. 36 00:05:12,240 --> 00:05:16,680 Huhtikuun 24. 1990 viisi astronauttia lähtivät avaruussukkula Discoveryllä matkalle, 37 00:05:17,920 --> 00:05:22,840 joka muutti kuvamme maailmankaikkeudesta ikuisiksi ajoiksi! 38 00:05:22,840 --> 00:05:26,320 He sijoittivat innolla odotetun avaruuskaukoputken radalle noin 600 km korkeuteen Maan pinnan yläpuolelle. 39 00:05:43,680 --> 00:05:47,600 Maassa tähtitieteilijät odottivat kärsimättöminä ensimmäisiä tuloksia. 40 00:05:47,600 --> 00:05:52,680 Mutta alle kahden kuukauden kuluttua oli selvää että Hubblen näkö oli kaikkea muuta kuin terävä. 41 00:05:52,680 --> 00:05:57,760 Peilissä oli vakava vika 42 00:05:57,760 --> 00:06:00,320 Virheellinen peilin muoto esti Hubblea ottamasta tarkkoja kuvia. 43 00:06:00,320 --> 00:06:07,520 Peilin reuna oli liian tasainen, ainoastaan vaivaisen viidesosan verran ihmishiuksen paksuudesta, 44 00:06:07,520 --> 00:06:09,920 mutta onnistuakseen tehtävässään Hubblen oli oltava täydellinen pienintä yksityiskohtaa myöten. 45 00:06:09,920 --> 00:06:12,240 Pettymys oli melkein liian suuri nieltäväksi. 46 00:06:12,240 --> 00:06:17,600 Ei ainoastaan tähtitieteilijöille, mutta myös amerikkalaisille ja eurooppalaisille veronmaksajille... 47 00:06:17,600 --> 00:06:22,600 Seuraavien vuosien aikana NASA:n ja ESA:n tiedemiehet ja insinöörit 48 00:06:22,600 --> 00:06:26,080 työskentelivät yhdessä suunnitellakseen 49 00:06:26,080 --> 00:06:28,520 ja rakentaakseen korjaavan optiikkapaketin COSTAR 50 00:06:28,520 --> 00:06:30,920 (Corrective Optics Space Telescope Axial Replacement). 51 00:06:31,760 --> 00:06:34,400 Hubble-ihmisillä oli nyt edessä uusi vaikea päätös: 52 00:06:44,680 --> 00:06:49,160 mikä tieteellinen havaintolaite poistettaisiin, 53 00:06:49,160 --> 00:06:52,000 jotta COSTAR mahtuisi Hubbleen? 54 00:06:52,000 --> 00:06:56,760 Lopulta poistettavaksi valittiin nopea fotometri. 55 00:06:56,760 --> 00:07:00,400 Hubblen ensimmäinen huoltolento 1993 on jäänyt historiaan 56 00:07:00,400 --> 00:07:06,000 yhtenä avaruuslentojen kohokohtana. 57 00:07:06,000 --> 00:07:12,320 Se sai suurempaa huomiota sekä tähtitieteilijöiltä että tavalliselta yleisöltä 58 00:07:15,000 --> 00:07:18,160 kuin yksikään sukkulalento sen jälkeen. 59 00:07:18,160 --> 00:07:24,920 Tarkasti suunniteltu ja loistavasti toteutettu lento onnistui joka suhteessa. 60 00:07:24,920 --> 00:07:27,920 COSTAR korjasi Hubblen nakökyvyn paremmin kuin kukaan oli uskaltanut toivoa. 61 00:07:46,400 --> 00:07:50,240 Kun ensimmäiset huollon jälkeiset kuvat tulivat tietokoneiden näytöille, 62 00:07:51,320 --> 00:07:57,080 oli ilmiselvää, että astronauttien viemät silmälasit olivat korjanneet Hubblen likinäköisyyden täydellisesti. 63 00:07:57,080 --> 00:08:04,600 Hubble oli lopultakin tositoimissa! 64 00:08:04,600 --> 00:08:10,160 Tämä oli vasta ensimmäinen kerta kun avaruussukkula vieraili Hubblen luona. 65 00:08:10,840 --> 00:08:16,760 Kaukoputki oli suunniteltu päivitettäväksi, jotta uusinta tekniikkaa voitaisiin hyödyntää. 66 00:08:16,760 --> 00:08:21,840 Kun edistyneempiä havaintolaitteita, elektronisia tai mekaanisia komponentteja tulisi saataville, ne voitaisiin asentaa. 67 00:08:24,320 --> 00:08:34,600 Lisäksi, aivan kuten auto tarvitsee huoltoa, myös Hubble tarvitsee aika ajoin hienosäätöä. 68 00:08:34,600 --> 00:08:42,080 Insinöörit ja tiedemiehet lähettävät säännöllisesti sukkulan Hubblen luokse, jotta astronautit voivat päivittää sitä 69 00:08:42,080 --> 00:08:48,160 käyttäen jakoavaimia, ruuvimeisseleitä ja muita työkaluja kuten automekaanikot. 70 00:08:49,920 --> 00:08:51,920 Tähän mennessä huoltolentoja on ollut neljä - 1993, 1997, 1999 ja 2002 - kaikki astronauttien tekemiä 71 00:08:51,920 --> 00:08:58,760 käyttäen NASA:n avaruussukkuloita. Seuraavan lennon oli määrä tapahtua 2005, 72 00:08:58,920 --> 00:09:03,160 mutta valitettavasti se peruttiin traagisen Columbian onnettomuuden jälkimainingeissa. 73 00:09:04,240 --> 00:09:06,760 Hubblen tulevaisuus on epävarma. 74 00:09:08,320 --> 00:09:12,920 Alunperin sen suunniteltiin toimivan 15 vuotta, mutta sen olettua elinikää on nyt jatkettu 20 vuoteen. 75 00:09:14,920 --> 00:09:19,400 Hubble tuottaa yhä kaikkein uskomattomimpia tuloksia tähtitieteilijöille, 76 00:09:19,400 --> 00:09:21,600 Hubblen tarina päättyy lopulta. 77 00:09:21,760 --> 00:09:27,000 Sukkula, jolla ei ole yhtään ihmistä, lukkiutuu Hubbleen sen kiertoradalla. 78 00:09:27,080 --> 00:09:31,320 Lähtiessään Hubblelta robotti jättää jälkeensä rakettimodulin, 79 00:09:37,240 --> 00:09:40,160 jotta kun Hubble on tehnyt vielä joitakin vuosia hyödyllisiä havaintoja, 80 00:09:40,160 --> 00:09:46,160 insinöörit voivat käyttää maasta käsin näitä raketteja ohjatakseen Hubblen 81 00:09:46,160 --> 00:09:51,320 ilmakehän läpi sen lopulliseen lepopaikkaan eli mereen. 82 00:09:51,320 --> 00:09:53,160 Hubblen eläkkeelle jääminen 83 00:09:54,400 --> 00:10:02,600 ei kuitenkaan ole samalla loppu kyvyllemme nähdä maailmankaikkeuteen. Ennemminkin se aloittaa 84 00:10:03,840 --> 00:10:05,520 uuden aikakauden, jonka aikana avaruudesta tehdään vielä uskomattomampia löytöjä ja saadaan vielä hienompia kuvia. 85 00:10:05,520 --> 00:10:09,760 Hubblelle on seuraaja. 86 00:10:09,760 --> 00:10:15,760 James Webb avaruusteleskooppia suunnitellaan parhaillaan ja se saatetaan 87 00:10:39,840 --> 00:10:45,960 Tämän päivän koittaessa James Webb avaruuskaukoputkea 88 00:10:45,960 --> 00:10:50,560 käyttävät tiedemiehet toivovat löytävänsä yhä uusia asioita 89 00:10:50,560 --> 00:10:54,160 ja ymmärtävänsä kiehtovaa maailmankaikkeuttamme paremmin. 90 00:10:54,160 --> 00:11:00,800 HUBBLE LÄHIKUVASSA 91 00:11:00,800 --> 00:11:09,440 Hubble on päivitettävä, avaruudessa oleva kaukoputki, jonka kiertorata lähes 600 km korkeudessa 92 00:11:09,440 --> 00:11:12,760 on melkein kokonaan kuvia häiritsevän ilmakehän yläpuolella. 93 00:11:12,760 --> 00:11:16,400 Jokaiseen kierrokseen kuluu noin 97 minuuttia. 94 00:11:16,400 --> 00:11:20,360 Se on suunniteltu ottamaan suuren resoluution kuvia ja tarkkoja spektrejä keräämällä tähtien valon 95 00:11:20,360 --> 00:11:29,440 terävämmiksi kuviksi kuin mitä on mahdollista maasta käsin, jossa ilmakehän aiheuttama tuikkiminen vähentää tarkkuutta. 96 00:11:31,560 --> 00:11:32,840 Jotta mikä tahansa kaukoputki pystyy keräämään mahdollisimman paljon valoa himmeistä kohteista, 97 00:11:32,840 --> 00:11:36,120 se tarvitsee suurimman mahdollisen peilin. 98 00:11:36,120 --> 00:11:40,040 Huolimatta Hubblen suhteellisen vaatimattomasta, 2.4 metriä halkaisijaltaan olevasta peilistä, 99 00:11:40,040 --> 00:11:43,360 se pystyy helposti kilpailemaan maassa olevien kaukoputkien kanssa, joissa on 10 tai 20 kertaa suuremmat peilit. 100 00:11:43,360 --> 00:11:48,760 Hubble on iso satelliitti, 101 00:11:48,760 --> 00:11:52,040 noin 16 metriä pitkä tai pienen bussin kokoinen. 102 00:11:52,040 --> 00:11:56,040 Se on myöskin yksi teknologialtaan monimutkaisimmista ikinä rakennetuista laitteista. 103 00:11:56,040 --> 00:11:59,840 Siinä on yli 3000 sensoria, jotka lukevat lakkaamatta lämpötilaa, 104 00:11:59,840 --> 00:12:06,600 virtojen suuruuksia ja paljon muuta, jotta maassa olevat teknikot voivat pitää silmällä kaikkea. 105 00:12:06,600 --> 00:12:13,080 Hubblen aika on arvokasta. 106 00:12:15,400 --> 00:12:20,200 Tähtitieteilijät ympäri maailmaa pyytävät säännöllisesti paljon enemmän havaintoaikaa kuin mitä sitä on tarjolla. 107 00:12:23,440 --> 00:12:28,520 Hubblen pitäminen toiminnassa 24/7 ei ole helppo tehtävä. 108 00:12:30,600 --> 00:12:34,520 Sekuntiakaan ei saa hukata ja kaikki tehtävät - niin itse havainnot kuin muukin toiminta, 109 00:12:34,520 --> 00:12:43,440 kuten uuden suunnan ottaminen tai uusien havaintoaikataulujen lataaminen - ovat tarkasti suunniteltuja. 110 00:12:44,960 --> 00:12:50,360 Tähtitieteilijöille Hubblen tärkeimmät osat ovat tieteelliset havaintolaitteet. 111 00:12:50,360 --> 00:12:56,160 Hubblessa on laitteita kahdessa paikassa, täällä ja täällä. 112 00:12:59,680 --> 00:13:04,560 Eri laitteet ovat eri tarkoituksia varten - jotkut ovat parhaita kuvien ottamiseen, 113 00:13:08,840 --> 00:13:16,400 toiset taas ovat erikoistuneet jakamaan tähtien ja galaksien valon sateenkaarta muistuttavaan spektriin. 114 00:13:16,400 --> 00:13:24,960 Hubblelle ainutlaatuista on se, että se kykenee havaitsemaan infrapuna- ja ultaviolettivaloa, 115 00:13:29,520 --> 00:13:34,240 jotka suodattuvat ilmakehään ennen kuin ne saavuttavat maanpäälliset kaukoputket. 116 00:13:34,240 --> 00:13:40,640 Nämä valon muodot tuovat esiin kappaleista ominaisuuksia, jotka jäisivät muuten huomaamatta. 117 00:13:42,920 --> 00:13:50,960 Jotkut laitteet, kuten ACS - Advanced Camera for Surveys - ovat parempia ultraviolettihavainnoille, 118 00:13:50,960 --> 00:13:55,360 ja toiset, kuten NICMOS - Near Infrared Camera and Multi-object Spectrograph - ovat parhaita infrapunassa. 119 00:13:55,360 --> 00:14:00,360 Erilaiset mekaaniset ja elektroniset komponentit pitävät Hubblen toimintakunnossa. 120 00:14:01,920 --> 00:14:06,840 Virtaa Hubble saa sivuillaan olevista aurinkopaneeleista, jotka muuttavat auringon valon sähköksi. 121 00:14:06,840 --> 00:14:08,840 Gyroskoopit, tähtikamerat ja reaktiorattaat pitävät Hubblen vakaana ja suunnattuna oikeaan suuntaan - ei liian lähelle Aurinkoa, 122 00:14:10,000 --> 00:14:15,040 Kuuta tai Maata, jotka tuhoaisivat valolle herkät laitteet - 123 00:14:15,040 --> 00:14:20,120 ja tarkasti kohti kohteita, joita saatetaan tutkia tunteja kerrallaan. 124 00:14:22,320 --> 00:14:32,160 Hubblella on useita antenneja, jotka ovat välttämättömiä 125 00:14:35,960 --> 00:14:40,400 havaintojen ja muun tiedon maahan välittämiseen. 126 00:14:40,400 --> 00:14:44,320 Hubble lähettää datansa ensin Viestintä- ja seurantasatelliittijärjestelmän satelliitille, 127 00:14:44,320 --> 00:14:48,560 joka välittää signaalin edelleen White Sands:iin, Uuteen Meksikoon. 128 00:14:52,560 --> 00:14:56,440 NASA lähettää havainnot Yhdysvalloista Eurooppaan, jossa ne varastoidaan valtavaan data-arkistoon Münchenissä. 129 00:14:56,440 --> 00:15:02,120 Mikään yksittäinen valtio ei kykene hoitamaan yksistään näin suurta projektia. 130 00:15:02,120 --> 00:15:06,200 Hubble on vaatinut paljon yhteistyötä NASA:n ja ESA:n, 131 00:15:07,560 --> 00:15:10,240 Euroopan avaruusjärjestön, välillä alusta saakka. 132 00:15:10,920 --> 00:15:17,240 Hubblella on ollut erittäin tärkeä osa eurooppalaisessa tähtitieteessä. 133 00:15:17,240 --> 00:15:24,200 Eurooppalaisille tähtitieteilijöille on taattu 15% Hubblen havaintoajasta, 134 00:15:44,680 --> 00:15:47,240 minkä tuloksena vuosien aikana on syntynyt useita tuhansia tieteellisiä julkaisuja. 135 00:15:47,920 --> 00:15:54,000 Kaksi eurooppalaista asiantuntijaryhmää työskentelee Hubblen kanssa. 136 00:15:55,760 --> 00:16:00,760 15 ihmistä ESA:lta työskentelee tällä hetkellä Yhdysvalloissa Space Telescope Science -instituutissa, 137 00:16:04,520 --> 00:16:09,080 ja 20 Space Telescope-European Coordinating Facility:ssä , Münchenissä Saksassa. 138 00:16:10,320 --> 00:16:13,840 PLANEETTOJEN TARINAT 139 00:16:13,840 --> 00:16:18,400 Avaruudessa ei ole rajoja. 140 00:16:24,400 --> 00:16:30,680 Tässä laajassa maailmankaikkeudessa lähimmät sukulaisemme ovat Aurinkokunnan kappaleet. 141 00:16:30,680 --> 00:16:37,000 Me jaamme saman alkuperän ja kohtalon 142 00:16:37,000 --> 00:16:46,600 Aurinkokuntamme muodostui noin neljä ja puoli miljardia vuotta sitten suuresta kaasupilvestä. 143 00:16:48,680 --> 00:16:53,160 Ironista kyllä, mutta todennäköisesti lähistöllä räjähtäneen tähden 144 00:16:53,840 --> 00:17:00,680 lämpöytimen kuollettava voima mahdollisti syntymisemme 145 00:17:01,680 --> 00:17:09,840 Räjähdyksen tuhoisa voima saattoi häiritä alkuperäisen kaasupilven tasapainoa 146 00:17:09,840 --> 00:17:14,920 aiheuttaen sen, että osa aineksesta luhistui sisäänpäin, kohti keskusta, synnyttäen uuden tähden, Aurinkomme, 147 00:17:14,920 --> 00:17:19,240 ja hyvin vähäinen osa luhistuvasta aineksesta jäi lukuisten meitä nykyisin ympäröivien planeettojen ainekseksi. 148 00:17:19,240 --> 00:17:26,520 Toisin sanoen, me olemme Auringon syntymiseen tarvittavan aineksen ylijäämää. 149 00:17:26,520 --> 00:17:29,680 Planeetat syntyivät pyörivästä pölyn ja kaasun kiekosta sen jälkeen kun meidän äititähtemme oli muodostunut. 150 00:17:29,680 --> 00:17:36,160 Kiviplaneetat muodostuivat sisemmässä Aurinkokunnassa kun taas arvoitukselliset kaasuplaneetat muodostuivat ulommissa osissa. 151 00:17:40,080 --> 00:17:44,160 Ja kun julma puristuneiden atomien tuuli alkoi puhaltamaan Auringosta - 152 00:17:49,840 --> 00:17:56,400 tai ehkä lähellä olevasta kuumasta tähdestä tai supernovasta - 153 00:17:56,400 --> 00:18:02,000 ainoastaan riittävän suuret planeetat kykenivät säilyttämään niitä ympäröivän kaasun ja loput 154 00:18:02,000 --> 00:18:07,520 planeettojen välisestä heikosta pilvestä pyyhkiytyi pois. 155 00:18:07,520 --> 00:18:12,760 Joten Aurinkokuntamme taivaankappaleiden joukossa on kivisiä maailmoja 156 00:18:12,760 --> 00:18:17,000 ja jättimäisiä kaasuplaneettoja. 157 00:18:17,000 --> 00:18:24,520 Vielä nytkään ei ole tarkkaa arviota siitä kuinka paljon ainesta tai edes kuinka monta planeettaa on aurinkokunnassamme? 158 00:18:24,520 --> 00:18:30,840 Aina siitä saakka kun Pluto löydettiin 1930-luvulla, ja sen kiertolainen Charon 1970-luvulla, 159 00:18:30,840 --> 00:18:37,160 tähtitieteilijät ovat yrittäneet selvittää onko yhdeksännen planeettamme takana vielä jotain. 160 00:18:37,160 --> 00:18:42,760 Vuonna 2003 Hubble huomasi jotain kaukaisten tähtien taustalla, 161 00:18:44,080 --> 00:18:47,680 jotain tarpeeksi nopeasti liikkuvaa, jotta se voisi olla Aurinkokuntaan kuuluva kappale. 162 00:18:47,680 --> 00:18:51,840 Arviot osoittavat, että kappaleen koko voi vastata planeetan kokoa, ja se on nimetty Sednaksi Inuit jumalattaren mukaan. 163 00:18:51,840 --> 00:18:56,080 Sednan halkaisija on mahdollisesti 1500 km, mikä on kolme neljäsosaa Pluton koosta, 164 00:18:56,080 --> 00:19:00,760 mutta etäisyytensä takia se on vain pieni pikseliryhmä jopa Hubblelle. 165 00:19:03,000 --> 00:19:05,520 Tästä huolimatta se on suurin Aurinkokunnasta löydetty kappale sitten Pluton. 166 00:19:05,520 --> 00:19:11,000 Aurinko on noin 15 miljardin km päässä Sednasta - 167 00:19:11,000 --> 00:19:13,680 100 kertaa kauempana kuin Maa Auringosta - 168 00:19:13,680 --> 00:19:18,240 ja antaa sille valoa ja lämpöä yhtä paljon kuin Kuu meille täydenkuun aikaan. 169 00:19:19,160 --> 00:19:24,520 Joten Sedna on ympäröity ikuisella viheliäisellä talvella 170 00:19:24,520 --> 00:19:34,000 Sedna ei ole ainoa salaperäinen kappale avaruudessa. 171 00:19:34,000 --> 00:19:41,000 Planeettojen muodostumisesta jääneitä sirpaleita kelluskelee kaikkialla 172 00:19:41,000 --> 00:19:49,920 monimuotoisten ja -kokoisten asteroidien ja komeettojen muodossa. 173 00:19:49,920 --> 00:19:56,080 Joskus niiden radat voivat johtaa katastrofaalisiin törmäyskursseihin 174 00:20:58,080 --> 00:21:04,240 Hubble avaruusteleskooppi todisti komeetta Shoemaker-Levy 9 viimeisen matkan 175 00:21:04,240 --> 00:21:09,000 Komeetta repeytyi useiksi palasiksi Jupiterin vetovoiman vaikutuksesta, kun se ohitti massiivisen planeetan kesällä 1992. 176 00:21:09,000 --> 00:21:18,400 Kaksi vuotta myöhemmin nämä pirstaneet palasivat ja syöksyivät suoraan Jupiterin kaasukehän syvyyksiin. 177 00:21:32,000 --> 00:21:36,840 Hubble seurasi komeetan jäänteitä niiden viimeisellä matkalla ja lähetti uskomattomia ja tarkkoja kuvia törmäysjäljistä. 178 00:21:36,840 --> 00:21:40,320 Maa sopisi helposti mihin tahansa näistä mustelmista 179 00:22:00,920 --> 00:22:06,680 Hienostunein laittein varustettuja avaruusluotaimia on lähetetty usein Aurinkokuntamme planeetoille. 180 00:22:06,680 --> 00:22:10,600 Niiden avulla näitä kaukaisia kohteita pystytään tutkimaan lähietäisyydeltä. 181 00:22:21,920 --> 00:22:26,600 Hubble osaltaan tarjoaa ainutlaatuista palvelua avaamalla meille Aurinkokuntaan ikkunan, jota ei koskaan suljeta. 182 00:22:26,600 --> 00:22:32,520 Näin olemme saaneet ennennäkemättömiä kuvia muiden planeettojen myrskyistä, 183 00:22:33,600 --> 00:22:37,840 ja niiden vaihtuvista vuodenajoista 184 00:22:37,840 --> 00:22:42,920 kuten myös ainutlaatuisia kuvia niiden kaasukehien tapahtumista, 185 00:22:47,320 --> 00:22:51,840 kuten revontulista. 186 00:22:51,840 --> 00:22:55,840 Vaikka aurinkokunnalla on selvästikin vielä paljon yllätyksiä tarjottavanaan, 187 00:22:55,840 --> 00:23:01,240 Hubble on kääntänyt katseensa myös muihin tähtiin etsien planeettakuntia. 188 00:23:01,240 --> 00:23:07,760 Tähtitieteilijät ovat ryhtyneet etsimään elämää muualta Maailmankaikkeudesta. 189 00:23:07,760 --> 00:23:13,000 Aluksi ollaan keskitytty löytämään maankaltaisia planeettoja. 190 00:23:15,000 --> 00:23:19,760 Vuonna 2001, Hubble teki ensimmäisen suoran havainnon 191 00:23:19,760 --> 00:23:23,600 aurinkokunnan ulkopuolisen planeetan kaasukehästä sekä määritti osittain sen koostumuksen. 192 00:23:23,600 --> 00:23:33,400 Aurinkokunnan ulkopuolisten planeettojen kaasukehien kemiallisen koostumuksen mittauksella 193 00:23:33,400 --> 00:23:37,400 pystymme jonain päivänä löytämään merkkejä Maan ulkopuolisesta elämästä. Kaikki elävät olennot hengittävät, 194 00:23:37,400 --> 00:23:42,400 mikä muuttaa kaasukehän koostumusta helposti havaittavilla tavoilla. 195 00:23:42,400 --> 00:23:50,520 Tähtitieteilijät uskovat, että kautta Galaksin 196 00:23:52,080 --> 00:23:59,600 on useita omamme kaltasia planeettakuntia kiertämässä muita tähtiä. 197 00:24:18,520 --> 00:24:23,680 Tähdet syntyvät, elävät, kuolevat ja syntyvät uudeelleen ikuisessa kierrossa, 198 00:24:23,680 --> 00:24:26,360 jossa pölystä ja kaasusta syntyneet tähdet loistavat miljardeja vuosia, 199 00:24:26,360 --> 00:24:30,880 kuolevat ja palaavat kaasuksi ja pölyksi, jotka muodostavat uusia tähtiä. 200 00:24:35,160 --> 00:24:37,360 Tämän jatkuvan prosessin sivutuotteina syntyy planeettoja ja alkuaineita, jotka tekevät elämän mahdolliseksi. 201 00:24:37,360 --> 00:24:43,920 Joten läpi koko laajan avaruuden elämän ikuinen luode ja vuoksi jatkavat vaihteluaan... 202 00:24:43,920 --> 00:24:47,760 TÄHTIEN ELÄMÄT 203 00:24:47,760 --> 00:24:54,120 Aurinko, tuo elintärkeä Maan energianlähde, on tähti. 204 00:24:54,120 --> 00:24:57,640 Aivan normaali tähti, 205 00:24:57,640 --> 00:25:05,320 kuten miljardit muut tähdet, joita voimme löytää kaikkialta Galaksista. 206 00:25:05,320 --> 00:25:08,800 Tähti ei ole mitään muuta kuin pallo hohtavaa kaasua. 207 00:25:08,800 --> 00:25:15,240 Se muodostuu tiivistyneestä kaasupilvestä ja vapauttaa energiaa tasaisesti läpi elämänsä 208 00:25:15,240 --> 00:25:24,200 ytimessä tapahtuvien jatkuvien ydinreaktioiden ansiosta. 209 00:25:26,120 --> 00:25:30,040 Useimmat tähdet yhdistävät vetyatomeja muodostaakseen heliumatomeja ydinfuusion avulla 210 00:25:30,040 --> 00:25:34,440 - sama prosessi tuottaa vetypommin tuhoisan energian. 211 00:25:34,440 --> 00:25:39,000 Itse asiassa tähdet ovat ydinvoimaloita, jotka muuttavat kevyemmät alkuaineet raskaammiksi sarjassa fuusioreaktioita. 212 00:25:39,000 --> 00:25:43,200 Tähdet jatkavat säteilemistä kunnes niiltä loppuu polttoaine. 213 00:25:43,200 --> 00:25:49,800 Ja siinä se - tähden elämä: hiljaisesta alusta tasaisen kehityksen kautta joskus väkivaltaiseen loppuun. 214 00:25:49,800 --> 00:25:52,760 Mutta kuinka voimme olla varmoja tästä kehityskulusta, kun yksittäinen tähti elää ainakin miljoona kertaa ihmistä pidempään? 215 00:25:52,760 --> 00:25:56,680 Tarkastellaksemme tietyn organismin elinkaarta Maassa, 216 00:25:56,680 --> 00:26:00,160 meidän ei tarvitse kartoittaa yksittäisen yksilön koko elämää. 217 00:26:00,160 --> 00:26:03,160 Sen sijaan voimme tarkastella useampaa yksilöä yhtenä. 218 00:26:03,160 --> 00:26:08,160 Näin ollen voimme tarkastella elinkaaren eri vaiheita. 219 00:26:08,160 --> 00:26:10,040 Esimerkiksi, jokainen vaihe ihmisen elämästä on pysäytyskuva osasta ihmiselämää. 220 00:26:10,040 --> 00:26:15,440 Sama pätee tähtiin... 221 00:26:15,440 --> 00:26:17,520 Tähdet elävät ja kuolevat miljoonien, tai jopa miljardien, vuosien aikana. 222 00:26:17,520 --> 00:26:22,920 Lyhytikäisimmätkin tähdet elävät vähintään miljoona vuotta - 223 00:26:22,920 --> 00:26:26,400 koko ihmiskunnan historiaa pidemmän ajan! 224 00:26:39,840 --> 00:26:46,160 Tämän vuoksi on äärimmäisen harvinaista kyetä seuraamaan ikään liittyviä muutoksia yksittäisissä tähdissä. 225 00:26:46,160 --> 00:26:50,760 Oppiaksemme lisää tähdistä 226 00:26:50,760 --> 00:26:56,960 meidän täytyy ottaa näytteitä erilaisista tähdistä niiden jokaisessa elinvaiheessa ja näin koota 227 00:26:56,960 --> 00:27:09,320 koko niiden elämän ja kuoleman kiertokulku. 228 00:27:49,560 --> 00:27:53,320 Hubblen elävät kuvat ovat dokumentoineet railakkaita tähtien syntymiä, 229 00:27:53,320 --> 00:27:57,840 ja se on tuottanut useita uskomattomia kuvia värikkäine yksityiskohtineen. 230 00:27:57,840 --> 00:28:02,000 Naapuristomme tähtiensyntyalueet ovat kuin aikakone, 231 00:28:08,280 --> 00:28:12,840 joka toistaa tapahtumat, jotka loivat Aurinkokuntamme. 232 00:28:12,840 --> 00:28:16,840 Hubblen on usein täytynyt työskennellä kovasti tiedon eteen, sillä nämä tärkeät alkuperäämme liittyvät tiedonmurut ovat piilossa 233 00:28:24,000 --> 00:28:28,160 pehmeästi hohtavien pölystä muodostuneiden molekyylipilvien sisuksissa, missä tähdet syntyvät. 234 00:28:28,160 --> 00:28:33,240 Tällä hetkellä tähtiä muodostuu kaikkialla Maailmankaikkeudessa. 235 00:28:33,240 --> 00:28:38,280 Valtavat pölyisen vetykaasun hohtavat pilarit kohoavat uljaina tähtien kehdoista 236 00:28:38,280 --> 00:28:45,800 paistatellen läheisten, juuri syntyneiden, tähtien valossa. 237 00:28:51,560 --> 00:28:56,680 Hubblen kyky havaita infrapunavaloa mahdollistaa sen, että se pystyy näkemään pölyn ja kaasun läpi ja näin ollen 238 00:28:56,680 --> 00:29:01,040 näkemään juuri syntyneet tähdet ennennäkemättömällä tavalla. 239 00:29:01,040 --> 00:29:10,080 Yksi jännittävimmistä Hubblen löydöistä oli havainto joitakin uusia tähtiä 240 00:29:16,640 --> 00:29:19,840 ympäröivästä pölykiekosta syvällä Orion -sumun sisuksissa. 241 00:29:19,840 --> 00:29:25,200 Tässä me näemme oikeastaan uuden Aurinkokunnan synnyn, johon lopulta muodostuu myös planeettoja. 242 00:29:25,200 --> 00:29:29,800 Aivan kuten tapahtui omassa Aurinkokunnassamme neljä ja puoli miljardia vuotta sitten. 243 00:29:34,800 --> 00:29:41,120 Elämänsä alkuvaiheessa tähdet voivat varastoida itseensä kaasua niiden alkuperäisestä syntypilvestä. 244 00:29:41,120 --> 00:29:46,280 Tähtiin syöksyvä aines muodostaa kuplia, tai jopa suihkuja, 245 00:29:52,360 --> 00:29:57,440 kun se kuumenee ja räjähtelee kulkiessaan tähden pyörimisakselin suuntaisesti näyttäen aivan pyörän läpi kulkevalta akselilta. 246 00:29:59,120 --> 00:30:08,000 Usein samasta kaasu- ja pölypilvestä syntyy paljon tähtiä. 247 00:30:08,000 --> 00:30:15,720 Jotkut näistä tähdistä pysyvät yhdessä koko elinikänsä kehittyen samassa tahdissa, 248 00:30:15,720 --> 00:30:19,600 kuten lapsuuden ystävät. 249 00:30:19,600 --> 00:30:28,120 Usein näillä tähtijoukkojen tähdillä on sama ikä, mutta eri massa. 250 00:30:29,520 --> 00:30:33,520 Tämä tarkoittaa että niillä on hyvin erilaiset kohtalot. 251 00:30:33,520 --> 00:30:39,760 Ihmisen koko olemassaolo on vain silmänräpäys verrattuna tähden elämän pituuteen. 252 00:30:39,760 --> 00:30:46,000 Näin ollen siirtymiä eri kehitysvaiheiden välillä havaitaan ainostaan hyvällä onnella. 253 00:30:46,000 --> 00:30:51,680 Viidentoista äärimmäisen tuotteliaan vuoden ajan Hubble on mahdollistanut sen, että voimme seurata joidenkin tähtien ikääntymistä reaaliajassa. 254 00:30:51,680 --> 00:30:59,520 Kaukoputki on tuottanut hämmästyttäviä elokuvia, jotka todistavat, 255 00:30:59,520 --> 00:31:03,680 että jotkut tähdet MUUTTAVAT ulkomuotoaan tänä tähtitieteellisesti lyhyenä aikana. 256 00:31:03,680 --> 00:31:08,520 Kaikista massiivisimmat tähdet päättävät elämänsä äärimmäisen rajusti 257 00:31:08,520 --> 00:31:15,760 tuhoten itsensä valtavissa räjähdyksissä, joita kutsutaan supernoviksi. 258 00:31:15,760 --> 00:31:25,040 Muutaman maineikkaan kuukauden ajan nämä tähdet ovat koko Maailmankaikkeuden kirkkaimpia kohteita 259 00:31:27,160 --> 00:31:30,640 loistaen kirkkaammin kuin mikään muu tähti samassa galaksissa. 260 00:31:30,640 --> 00:31:36,120 Aina laukaisustaan saakka 1990, Hubble on seurannut supernova 1987A:n kehittymistä, 261 00:31:36,120 --> 00:31:43,120 joka oli lähin nykyaikana räjähtänyt tähti. 262 00:31:43,120 --> 00:31:48,680 Kaukoputki on seurannut supernovaräjähdyksen ympäröivää kaasurengasta. 263 00:31:48,680 --> 00:31:54,080 Hubble on havainnut rinkiin ilmestyneitä kirkkaita pilkkuja, jotka näyttävät aivan kaulanauhan helmiltä. 264 00:31:54,080 --> 00:31:58,640 Nämä kosmiset "helmet" syttyivät kun ääntä nopeampi shokki vapautui tähden räjähtäessä. 265 00:31:58,640 --> 00:32:02,040 Räjähtäneen tähden jäänteissä voi olla piilossa voimakas moottori. 266 00:32:02,040 --> 00:32:05,800 Rapusumu on riekaleinen jäänne kiinalaisten tähtitieteilijöiden vuonna 1054 havaitsemasta tähden räjähdyksestä. 267 00:32:05,800 --> 00:32:10,240 Hubble on luodannut Rapusumun salaperäistä sydäntä ja paljastanut sen energisen ytimen. 268 00:32:10,240 --> 00:32:14,280 Tämän sumun sisimmissä osissa on erityisen tyyppinen tähti, pulsari. 269 00:32:14,280 --> 00:32:18,600 Kuten majakka, tämä tähti pyörii lähettäen valoa ja energiaa keilana 270 00:32:18,600 --> 00:32:22,320 ollen käyttövoimana koko valtavalle pölyn ja kaasun muodostamalle sumulle. 271 00:32:22,320 --> 00:32:29,320 Kaikki tähdet eivät kuitenkaan päätä elämäänsä väkivaltaisesti. 272 00:32:29,320 --> 00:32:34,080 Auringonkaltaiset tähdet jäähtyvät kun niiltä loppuu vety. 273 00:32:35,880 --> 00:32:44,880 Tähtien keskusta luhistuu itseensä ja raskaammat alkuaineet alkavat palamaan 274 00:32:44,880 --> 00:32:50,120 aiheuttaen ulkokuoren laajenemisen ja hitaan vuotamisen avaruuteen. 275 00:32:50,120 --> 00:32:54,320 Tässä vaiheessa elämäänsä tähti on punainen jättiläinen. 276 00:32:54,320 --> 00:32:59,720 Auringosta tulee punainen jättiläinen muutaman miljardin vuoden kuluttua. 277 00:32:59,720 --> 00:33:05,360 Tuolloin se laajenee niin paljon että se nielaiseen Merkuriuksen, Venuksen ja myöskin oman planeettamme. 278 00:33:07,000 --> 00:33:09,440 Mutta nämä tähdet eivät ole vielä lopussaan. Niistä voi vielä tulla jotain erikoista 279 00:33:09,440 --> 00:33:14,200 Juuri ennen kuin auringonkaltaiset tähdet vetävät viimeisen henkäyksensä, ne esiintyvät vielä kaikessa loistossaan. 280 00:33:14,200 --> 00:33:17,520 Ydinfuusion lopussa näistä tähdistä puhaltaa tuuli, 281 00:33:17,520 --> 00:33:24,920 joka saa punaisen jättiläisen paisumaan valtaviin mittoihin. 282 00:33:32,120 --> 00:33:36,920 Tämän laajentumisen keskuksessa tähden paljastuneesta sydämestä 283 00:33:36,920 --> 00:33:44,840 tulvii ultraviolettia valoa kaasukuoreen saaden sen hohtamaan. 284 00:33:44,840 --> 00:33:51,720 Koska nämä uskomattoman näköiset rakennelmat 285 00:34:13,000 --> 00:34:18,080 näyttivät ensimmäisten kaukoputkia käyttävien tähtitieteilijäiden mielestä samalta kuin juuri löydetty Uranus, 286 00:34:18,080 --> 00:34:24,160 niitä alettiin kutsumaan planetaarisiksi sumuiksi. 287 00:34:24,160 --> 00:34:32,280 Hubblen tarkka erotuskyky osoittaa että planetaariset sumut ovat kuin perhosia: ei ole kahta samanlaista. 288 00:34:32,280 --> 00:34:38,000 Hubblen loistavasta kokoelmasta planetaarisia sumuja löytyy yllättävän 289 00:34:38,000 --> 00:34:44,320 monimutkaisia kuvioita: kärrynpyöriä, pyöriviä suihkuja, hienostuneita maljoja, 290 00:34:44,320 --> 00:34:50,320 tynnyreitä, ja jopa rakettimoottorin pakoputkia. 291 00:34:50,320 --> 00:34:54,920 Erityispaikaltaan häiritsevän ilmakehän yläpuolelta Hubble on ainoa kaukoputki, 292 00:34:54,920 --> 00:34:59,160 joka pystyy havaitsemaan näiden kuolevien tähtien paisuvia ulkokuoria yksityiskohtaisesti. 293 00:34:59,160 --> 00:35:03,040 Tässä näytämme vuorotellen Hubblen kuvia vuosilta 1994 ja 2002. 294 00:35:08,720 --> 00:35:15,600 Yksi modernin tähtitieteen suurimmista mysteereistä on 295 00:35:15,600 --> 00:35:20,920 kuinka yksinkertainen kaasupallo, kuten Aurinkomme, kykenee synnyttämään näitä monimutkaisia rakenteita..!! 296 00:35:20,920 --> 00:35:27,560 Jotkut planetaariset sumut näyttävät aivan kosmisilta puutarhasadettimilta, 297 00:35:27,560 --> 00:35:33,760 joista lähtee suihkut vastakkaisiin suuntiin. 298 00:35:33,760 --> 00:35:36,600 Vai voisivatko nämä uskomattomat kuviot muovautua seuralaistähden 299 00:35:36,600 --> 00:35:40,520 magneettikentässä, joka kanavoisi kaasun suihkuiksi? 300 00:35:40,520 --> 00:35:47,520 Olipa syy mikä tahansa, kymmenessä tuhannessa vuodessa nämä hetkelliset kosmiset kukkaset häviävät avaruudesta. 301 00:35:47,520 --> 00:35:54,800 Kuten oikeatkin kukat lannoittavat ympäristönsä maatuessaan, 302 00:35:54,800 --> 00:36:00,360 tähden eliniän aikana syntyneet alkuaineet leviävät planetaarisen sumun mukana 303 00:36:00,360 --> 00:36:06,600 rikastaen ympäröivän avaruuden ja tuottaen rakennusaineita uusille tähdille, 304 00:36:06,600 --> 00:36:17,000 planeetoille ja kenties jopa elämällekin. 305 00:36:33,640 --> 00:36:38,800 Koska planetaariset sumut katoavat kosmisessa aikaskaalassa nopeasti, 306 00:36:38,800 --> 00:36:46,040 niitä ei ole Linnunradassamme samanaikaisesti kuin noin 15000. 307 00:36:46,040 --> 00:36:53,080 Kestävämpi muistomerkki kuolleesta tähdestä on sen pienen pieni ydin, jonka se jättää jälkeensä. 308 00:36:53,080 --> 00:36:59,120 Valkoisina kääpiöinä tunnetut äärimmäisen tiheät Maan kokoiset tähdet 309 00:36:59,120 --> 00:37:05,240 ovat tuomittuja luovuttamaan jäljelle jäänyt lämpönsä avaruuteen, 310 00:37:05,240 --> 00:37:10,240 kunnes lopulta, usean miljardin vuoden kuluttua ne saavuttavat avaruuden lämpötilan, jäätävän -270 Celsius astetta. 311 00:37:29,000 --> 00:37:35,120 KOSMISET TÖRMÄYKSET 312 00:37:36,640 --> 00:37:43,080 Me elämme valtavassa tähtijärjestelmässä, galaksissa, jota kutsutaan Linnunradaksi. 313 00:37:43,080 --> 00:37:45,160 Ulkoa katsoen Linnunrata näyttää suunnattomalta spiraalilta, joka koostuu keskustassa yhtyvistä pitkistä ulokkeista. 314 00:37:45,160 --> 00:37:52,680 Koko järjestelmä pyörii hitaasti. Tähtien välissä on valtavat määrät pölyä ja kaasua, 315 00:37:53,680 --> 00:38:00,360 jotka me näemme, sekä jotain tuntematonta ainetta, pimeää ainetta, jota emme näe. 316 00:38:00,360 --> 00:38:08,400 Kaukana keskuksesta, yhden spiraalihaaran reunalla, yhdessä Linnunradan lähiöistä 317 00:38:08,560 --> 00:38:16,000 on pikkuruinen tähtijärjestelmä, meidän kotimme, Aurinkokunta. 318 00:38:27,160 --> 00:38:31,800 Kun katsomme yläs kirkkaana yönä, näemme noin 5000 lähintä tähteä. 319 00:38:31,840 --> 00:38:37,280 Silmämme kamppailevat nähdäkseen tuhansien valovuosien päähän, sillä pöly, joka peittää avaruutta, 320 00:38:40,120 --> 00:38:46,400 himmentää kaukaisten tähtien valon. 321 00:38:46,400 --> 00:38:51,520 Ilman kaukoputkia näkisimme ainoastaan murto-osan koko 100000 valovuotta laajasta Linnunradasta. 322 00:38:53,960 --> 00:39:00,680 Linnunradassa on useita satoja miljardeja tähtiä, joista monet ovat samanlaisia kuin Aurinko! 323 00:39:01,360 --> 00:39:07,000 Vaikka montasataatuhattamiljoonaa on käsittämätön luku, se on vasta alku. 324 00:39:07,000 --> 00:39:10,440 Tähtitieteilijät uskovat Maailmankaikkeudessa olevan yli sata miljardia galaksia. Kuinka monta tähteä siitä tuleekaan? 325 00:39:30,920 --> 00:39:34,880 Kourallisessa hiekkaa on helpostikin 50000 yksittäistä hiekanjyvää. Siltikin, 326 00:39:34,880 --> 00:39:39,000 koko rannan hiekka riittää vain juuri ja juuri kuvaamaan Linnunradan jokaista tähteä. 327 00:39:39,000 --> 00:39:44,080 Maailmankaikkeudessa on niin paljon tähtiä, että meidän pitäisi laskea hiekanjyvät 328 00:39:44,880 --> 00:39:47,000 Maapallon kaikilta rannoilta, jotta pääsisimme edes lähelle oikeaa lukua! 329 00:39:47,000 --> 00:39:53,160 Otetaanpa hiekanjyvä, joka on halkaisijaltaan 1 mm, ja asetetaan se tähän kuvaamaan Auringon kokoa. 330 00:40:01,920 --> 00:40:05,880 Jos me nyt lähtisimme kävelemään kohti lähintä tähteä, se veisi meiltä suurimman osan päivästä, 331 00:40:05,880 --> 00:40:12,920 sillä tämä tähti olisi lähes 30 kilometrin päässä. 332 00:40:12,920 --> 00:40:20,640 Eli, galaksit ovat lähinnä suuria tyhjyyden kertymiä. 333 00:40:20,640 --> 00:40:23,400 Jos pystyisimme kokoamaan yhteen kaikki Linnunradan tähdet, 334 00:40:23,400 --> 00:40:28,000 ne mahtuisivat helpostikin Auringon ja meitä lähinnä olevan tähden väliin jäämään tilaan. 335 00:40:28,800 --> 00:40:35,000 Itse asiassa, täyttääksemme tuon tilan, 336 00:40:35,000 --> 00:40:42,320 meidän pitäisi koota kaikki tähdet kaikista Maailmankaikkeuden galakseista! 337 00:41:26,520 --> 00:41:32,840 Yötaivasta katsoessa maailmankaikkeus näyttää liikkumattomalta. 338 00:41:32,840 --> 00:41:40,880 Tämä johtuu siitä, että elinikämme on vain pieni pisara meressä, joka kuvaa aikaa maailmankaikkeudessa. 339 00:41:40,880 --> 00:41:51,920 Itse asiassa, maailmankaikkeus on alati liikkeessä, mutta meidän pitäisi katsoa paljon ihmisikää kauemmin, 340 00:42:08,640 --> 00:42:14,200 jotta havaitsisimme yötaivaan liikkeen. 341 00:42:14,200 --> 00:42:17,520 Tarpeeksi pitkän ajan kuluttua näkisimme kuinka tähdet ja galaksit liikkuvat. 342 00:42:17,520 --> 00:42:22,720 Tähdet kiertävät Linnunradan keskustaa, ja galaksit vetävät toisiaan puoleensa vetovoimallaan. 343 00:42:22,720 --> 00:42:28,800 Joskus ne jopa törmäävät. Hubble on havainnut useita galaksien yhteentörmäyksiä. 344 00:42:28,800 --> 00:42:34,560 Kuin majesteetilliset laivat komeassa yössä, galaksit voivat lipua toisiaan kohti 345 00:42:34,560 --> 00:42:39,160 kunnes niiden välinen gravitaatiovuorovaikutus alkaa muokkamaan niitä mutkikkaisiin muotoihin, jotka lopulta 346 00:42:39,160 --> 00:42:46,720 ja vääjäämättä liittyvät toisiinsa. Tämä näyttää mielettömältä kosmiselta tanssilta, jonka koreografian määrää gravitaatio. 347 00:42:46,720 --> 00:42:51,920 Kun kaksi galaksia törmää, se ei ole kuin kolari tai kahden biljardipallon osuminen toisiinsa, 348 00:42:51,920 --> 00:42:56,400 vaan ennemminkin kuin sormien ristiminen. 349 00:42:56,400 --> 00:43:01,240 Useimmat galaksien tähdet selviävät törmäyksestä vaurioitta. 350 00:43:03,640 --> 00:43:07,760 Pahimmassa tapaksessa gravitaatio heittää ne ulos pölyn ja kaasun kera muodostaen samalla 351 00:43:07,760 --> 00:43:15,800 satoja tuhansia valovuosia pitkiä ulokkeita. Kaksi galaksia, 352 00:43:19,720 --> 00:43:25,240 lukittuneina toisiinsa kuollettavalla gravitaatiovetovoimalla, kiertävät toisiaan 353 00:43:25,240 --> 00:43:31,320 irrottaen lisää kaasua ja tähtiä häntiensä jatkoiksi. Lopulta, satojen miljoonien vuosien kuluttua, 354 00:43:31,320 --> 00:43:34,040 nämä kaksi galaksia asettuvat yhdeksi yhdistetyksi galaksiksi. 355 00:43:34,040 --> 00:43:40,360 Uskotaan, että monet nykyisistä galakseista, Linnunrata mukaanlukien, 356 00:43:40,360 --> 00:43:45,920 ovat kasaantuneet miljardien vuosien aikana pienempien galaksien yhdistyessä. 357 00:43:45,920 --> 00:43:50,160 Valtavat ja väkivaltaiset galaksien vuorovaikutukset saavat aikaan sen, 358 00:43:50,160 --> 00:43:55,520 että tähdet muodostuvat suurista kaasupilvistä purkauksina muodostaen hohtavia sinisiä tähtijoukkoja. 359 00:43:56,200 --> 00:44:00,680 Linnunrata on törmäyskurssissa lähimmän suuren galaksin, Andromedan kanssa. 360 00:44:01,880 --> 00:44:05,440 Nämä kaksi galaksia lähestyvät toisiaan nopeudella, joka on lähes 500000 kilometriä tunnissa, ja kolmen miljardin vuoden kuluttua 361 00:44:05,440 --> 00:44:13,640 ne törmäävät. 362 00:44:32,600 --> 00:44:40,960 Suora törmäys aiheuttaa mahtavan yhteensulautumisen, 363 00:44:40,960 --> 00:44:45,880 jonka aikana Linnunrata ei ole enää spiraaligalaksi, jona me sen nyt tunnemme. 364 00:44:45,880 --> 00:44:50,880 Se muuttuu valtavaksi ellipsigalaksiksi 365 00:44:50,880 --> 00:44:54,120 sisältäen kaikki sen omat tähdet, ja lisäksi siihen liittyvät kaikki Andromedan galaksissa olleet tähdet. 366 00:44:54,120 --> 00:44:59,840 Maasta katsottuna törmäys näyttää suunnilleen tältä. 367 00:45:05,320 --> 00:45:07,280 Vaikka tämä ei tapahdu vielä pitkään aikaan, 368 00:45:07,760 --> 00:45:10,960 kaikkialla ympärillämme on muita luonnon pimeitä voimia, jotka vaikuttavat meihin tälläkin hetkellä 369 00:45:11,240 --> 00:45:13,680 AVARUUDEN HIRVIÖT 370 00:45:15,040 --> 00:45:19,960 Mustat aukot ovat Maailmankaikkeuden arvoituksellisia konnia: ne nielevät kaiken tielleen sattuvan päästämättä mitään pakoon. 371 00:45:20,880 --> 00:45:25,320 Tähtitieteilijöille mustan aukon keskus on se suuri tuntematon... 372 00:45:25,880 --> 00:45:27,680 Minkäänlainen tieto ei kykene pakenemaan mustan aukon gravitaation vaikutuksen kynsistä. 373 00:45:28,960 --> 00:45:34,000 Ei ole mitään tapaa saada selville mitä siellä on. 374 00:45:35,680 --> 00:45:37,880 Valokaan ei pääse pakenemaan. Joten miten me sitten tiedämme niiden olemassaolosta? 375 00:45:38,880 --> 00:45:45,680 Mustia aukkoja ei voi havaita suoraan. 376 00:45:49,440 --> 00:45:54,040 Mutta tähtitieteilijät voivat tutkia mustista aukoista johtuvia ilmiöitä, 377 00:45:54,040 --> 00:45:58,200 sillä yksi asia, mitä niillä on riittämiin, on gravitaatio. 378 00:45:58,200 --> 00:46:04,800 Hubblen tarkoista kuvista näkee dramaattisia häiriöitä mustien aukkojen ympäristöissä. 379 00:46:04,800 --> 00:46:12,000 Painovoiman lisäksi tähtitieteilijät ovat huomanneet, että kun aines pakkautuu tarpeeksi tiiviisti 380 00:46:12,000 --> 00:46:17,040 mustan aukon ympärille, se voi soida kuten kello. 381 00:46:17,040 --> 00:46:22,040 Maasta 250 miljoonan valovuoden päässä oleva musta aukko tuottaa todellisen nuotin. 382 00:46:22,040 --> 00:46:29,440 Tämä nuotti kaikuu mustaa aukkoa ympäröivän kiekon läpi muuttuen 383 00:46:33,440 --> 00:46:38,000 ihmiskorvalle kuultavaksi. Todellisuudessa nuotti on alennettu B, joka on 57 oktaavia keski-C:n alapuolella. 384 00:46:38,000 --> 00:46:45,880 Tähtitieteilijät uskovat, että mustat aukot ovat singulariteettejä - pelkkiä pisteitä avaruudessa. 385 00:46:45,880 --> 00:46:53,080 Ei tilavuutta, ei kokoa, mutta ääretön tiheys! 386 00:46:53,080 --> 00:46:56,920 Musta aukko voi muodostua suuren, Aurinkoa monta kertaa isomman, tähden luhistuessa lopullisesti. 387 00:46:56,920 --> 00:47:01,320 Massiivisen tähden luhistumisesta jäljelle jäänyt tähden raato voi olla niin raskas, että mikään luonnonvoima 388 00:47:01,320 --> 00:47:05,880 ei kykene estämään sen tiivistymistä oman painonsa alla äärettömän pieneen tilavuuteen. 389 00:47:05,880 --> 00:47:11,000 Vaikka aines on näennäisesti kadonnut, tiivistynyt olemattomuuteen, se on kuitenkin siellä 390 00:47:20,600 --> 00:47:23,760 luoden voimakkaan gravitaatiovetovoiman, joka vetää lähellä olevat tähdet ja muut kappaleet sisäänsä. 391 00:47:23,760 --> 00:47:29,520 Jokaisella mustalla aukolla on kohta, tapahtumahorisontti, jonka jälkeen ei ole enää paluuta. 392 00:47:29,520 --> 00:47:38,120 Kun jokin - sanotaan nyt vaikka lähitähti - on ohittanut tämän kohdan, sitä ei nähdä enää koskaan. 393 00:47:38,120 --> 00:47:42,800 Matkalla kohti tapahtumahorisonttia tuomittu tähti alkaa seuraamaan kohtalokasta spiraalirataa. 394 00:47:42,800 --> 00:47:46,960 Kun tähti lähestyy mustaa aukkoa vielä lisää, 395 00:47:46,960 --> 00:47:54,000 aukkoa lähinnä oleva aines tuntee suurempaa vetoa kuin loput tähdestä 396 00:48:05,560 --> 00:48:10,600 aukon imiessä ja venyttäessä tähteä kohti sisuksiaan kunnes 397 00:48:10,600 --> 00:48:18,240 suunnaton vuorovesivoima repii sen kappaleiksi ja aukko ahmaisee sen. 398 00:48:18,240 --> 00:48:25,560 Näihin kappaleisiin liittyy myös mutkikkaampia puolia, 399 00:48:25,560 --> 00:48:29,520 kuten avaruuden ja ajan vääristyminen, mikä hidastaa jopa ajan kulkua. 400 00:48:35,600 --> 00:48:39,440 Kaikki massalliset kappaleet aiheuttavat epämuodostumia avaruuden ja ajan kudoksen, mutta mustien aukkojen vaikutus on erittäin voimakas. 401 00:48:39,440 --> 00:48:42,880 Einsteinin kuuluisan yleisen suhteellisuusteorian mukaan 402 00:48:42,880 --> 00:48:50,000 peloton matkustaja, joka kykenisi vierailemaan mustan aukon luona ja roikkumaan tapahtumahorisontin yläpuolella 403 00:48:50,000 --> 00:48:57,600 ilman että aukko nielaisisi hänet, huomaisi palattuaan olevansa nuorempi kuin ihmiset, jotka hän jätti jälkeensä. 404 00:48:59,880 --> 00:49:06,400 Ehkä kaikista mielenkiintoisimmat asiat, josta tähtitieteilijät ovat esittäneet hypoteesejä, ovat madonreiät. 405 00:49:06,400 --> 00:49:10,520 Madonreikä on pohjimmiltaan "oikotie" läpi aika-avaruuden yhdestä maailmankaikkeuden paikasta toiseen paikkaan. 406 00:49:10,520 --> 00:49:15,120 Ehkäpä madonreiät, jos niitä nyt todellakin on, mahdollistavat matkustamisen osasta avaruutta toiseen 407 00:49:15,120 --> 00:49:20,160 nopeammin kuin mitä valolta kuluisi aikaa matkaan normaalisti. 408 00:49:21,520 --> 00:49:28,240 Hubble on osoittanut että todennäköisesti jokaisen galaksin keskuksessa on musta aukko. 409 00:49:28,240 --> 00:49:35,960 Linnunradan keskuksessa on yksi - valtava, 410 00:49:35,960 --> 00:49:41,080 supermassiivinen musta aukko, noin miljoona kertaa suurempi kuin millainen syntyy massiivisten tähtien luhistumisista. 411 00:49:41,080 --> 00:49:49,080 On mahdollista, että se on yhdistynyt useasta tähden kokoisesta mustasta aukosta, jotka muodostuivat joskus galaksin historian hämärissä. 412 00:49:50,760 --> 00:49:55,680 Kun kaksi galaksia törmää, kummankin keskustoissa olevat mustat aukot esittävät monimutkaisen tanssin. 413 00:49:55,680 --> 00:49:57,760 Vielä pitkään sen jälkeen, kun galaksit ovat sulautuneet yhteen, 414 00:49:57,760 --> 00:50:04,080 niiden keskustojen mustat aukot jatkavat toistensa ympäri kiertämistä satojen miljoonien vuosien ajan, 415 00:50:04,080 --> 00:50:08,360 kunnes ne lopulta yhdistyvät rajusti yhdeksi painavaksi mustaksi aukoksi. 416 00:50:08,360 --> 00:50:11,160 Tämä loppuhuipentuma on niin voimakas, että se muuttaa aika-avaruutta niin paljon, että meidän on mahdollista havaita 417 00:50:11,160 --> 00:50:15,960 se Maasta uudenlaisilla gravitaatioaaltoja havaitsevilla kaukoputkilla tai erityisillä kiertoradalla olevilla avaruusluotaimilla. 418 00:50:18,720 --> 00:50:22,120 Verrattuna galaksien yhteensulautumiseen kuluviin miljooniin vuosiin, 419 00:50:22,120 --> 00:50:27,840 lopullinen ydinten yhdistyminen vie vain hetken. Näin ollen tapahtuman todistamisen todennäköisyys on pieni. 420 00:50:27,840 --> 00:50:32,440 Vielä niinkin vähän aikaa kuin 50 vuotta sitten tähtitieteilijät kuvittelivat avaruuden olevan rauhallinen paikka. 421 00:50:32,440 --> 00:50:38,720 Mutta tämä on kaukana totuudesta 422 00:50:39,400 --> 00:50:47,960 Avaruutta ravistelee usein väkivaltaiset tapahtumat: supernovien äkkinäiset räjähdykset, 423 00:50:47,960 --> 00:50:55,440 kokonaisten galaksien törmäykset ja suunnattomat energiavirrat, 424 00:50:55,440 --> 00:51:02,360 jotka muodostuvat aineksen syöksyessä mustiin aukkohin 425 00:51:04,240 --> 00:51:08,800 Kvasaarien löytyminen antoi meille ensimmäisen selvän kuvan tästä sekasorrosta 426 00:51:08,800 --> 00:51:13,400 Maassa oleville kaukoputkille kvasaarit näyttävät tavallisilta tähdiltä. 427 00:51:13,400 --> 00:51:17,840 Tämän takia tähtitieteilijät nimesivät ne aikoinaan tähdenkaltaisiksi kohteiksi, kvasi-tähdiksi. 428 00:51:17,840 --> 00:51:23,000 Mutta kvasaarit ovat todellisuudessa paljon kirkkaampia ja kauempana kuin tähdet 429 00:51:23,000 --> 00:51:27,400 Ne loistavat kirkkaammin kuin 1000 tavallista galaksia, ja saavat energiansa supermassiivisista mustista aukoista. 430 00:51:28,120 --> 00:51:32,000 Liian lähellä kiertävät tähdet hajoavat kappaleiksi ja virtaavat kvasaariin kuin vesi valtavaan kosmiseen tiskialtaaseen. 431 00:51:32,000 --> 00:51:35,120 Pyörivä kaasu muodostaa paksun kiekon, joka kuumenee miljooniin asteisiin kun se liikkuu vapaassa pudotuksessa kohti mustaa aukkoa. 432 00:51:35,120 --> 00:51:40,360 Kaasu purkaa energiansa avaruuteen kiekon ylä- ja alapuolelle suunnattomina suihkuina. 433 00:51:40,360 --> 00:51:42,960 Kvasaarit ovat erityinen ryhmä galakseja, joista monet törmäilevät rajusti. 434 00:51:42,960 --> 00:51:47,080 Kvasaarit syntyvät luultavasti monella eri tavalla. 435 00:51:47,080 --> 00:51:51,560 Galaksien väliset törmäykset saattavat aihettaa kvasaarien syntymiä, 436 00:51:53,560 --> 00:52:01,080 mutta Hubble on näyttänyt, että jopa näennäisesti häiriintymättömät galaksit pitävät sisällään kvasaareja. 437 00:52:02,800 --> 00:52:06,280 Mutta kvasaarit eivät ole ainoita tähtitieteilijöiden löytämiä suurienergisiä kohteita. 438 00:52:06,280 --> 00:52:13,600 Joskus tehdään yllättäviä löytöjä kun etsitään jotain aivan muuta. 439 00:52:13,600 --> 00:52:19,880 Tälläiset löydöt ovat usein muuttaneet tähtitieteen suuntaa. 440 00:52:19,880 --> 00:52:24,760 Gammasädepurkaukset löydettiin vahingossa 1960-luvun lopulla yhdysvaltalaisilla sotilassatelliiteillä, 441 00:52:24,760 --> 00:52:31,280 jotka tarkkailivat ydinkoekieltosopimusta. 442 00:52:32,880 --> 00:52:39,360 Sen sijaan että ne olisivat löytäneet ihmiskunnan tuhoisimpia aseita, 443 00:52:39,360 --> 00:52:47,520 ne havaitsivat Maailmankaikkeuden voimakkaimpia räjähdyksiä 444 00:52:47,520 --> 00:52:52,080 Näitä uskomattoman energeettisiä gammasäteiden räjähdysaaltoja havaittiin vähintään kerran päivässä kaikista suunnista. 445 00:52:53,120 --> 00:53:02,400 Vaikka gammasädepurkaukset kestävät ainoastaan muutamia sekunteja, 446 00:53:08,760 --> 00:53:16,000 niistä vapautuva energia vastaa koko Linnunradan muutamassa vuosisadassa säteilemää energiaa. 447 00:53:16,000 --> 00:53:25,240 Ihmissilmä ei kykene näkemään gammasäteitä, ja niiden havaitsemiseksi tarvitaan erityisiä laitteita. 448 00:53:34,000 --> 00:53:38,680 30 vuoden ajan kukaan ei tiennyt mistä nämä purkaukset johtuvat. 449 00:53:38,680 --> 00:53:44,000 Oli kuin gammasädeluoti olisi ohittanut Maan ilman että sen ampuneesta aseesta oli mitään tietoa. 450 00:53:44,000 --> 00:53:49,120 Yhdessä lähes kaikkien muiden kaukoputkien kanssa Hubblekin etsi tätä savuavaa asetta useita vuosia. 451 00:53:50,320 --> 00:53:55,520 Se havaitsi taivaan alueita, joissa gammasädepurkauksia oli nähty yrittäen löytää näistä paikoista edes jonkin kohteen. 452 00:53:55,520 --> 00:54:04,240 Mutta yritykset olivat turhia, kunnes 453 00:54:23,000 --> 00:54:27,360 Vuonna 1999 Hubble havainnot olivat perustavaa laatua, kun määritettiin että nämä hirvittävät purkaukset tapahtuivat kaukaisissa galakseissa. 454 00:54:27,360 --> 00:54:33,440 Syynä voi olla massiivisen tähden hurjasta loppuluhistumisesta johtuva paineaalto 455 00:54:35,560 --> 00:54:41,880 tai kahden erittäin tiiviin kohteen, kuten kahden mustan aukon tai mustan aukon ja neutronitähden, dramaattinen kohtaaminen. 456 00:54:41,880 --> 00:54:48,240 Mustat aukot ovat varmasti yksiä Maailmankaikkeuden eksoottisimpia kohteita. 457 00:54:50,120 --> 00:54:52,720 Sen lisäksi miten ne vaikuttavat aineeseen, ne näkyvät myös muilla huomiota herättävillä tavoilla, 458 00:54:52,720 --> 00:54:58,880 koska niiden valtava gravitaatiokenttä vaikuttaa myös valoon. 459 00:54:58,880 --> 00:55:04,480 Itse asiassa, valon säteet, jotka ohittavat mustan aukon läheltä, eivät kulje pitkin suoraa viivaa, 460 00:55:04,480 --> 00:55:10,560 vaan taipuvat luoden luonnollisen kaukoputken, jonka avulla näkee syvemmälle avaruuteen kuin mitä saatettiin edes kuvitella. 461 00:55:11,080 --> 00:55:18,240 GRAVITAATIONAALISET HARHAKUVAT 462 00:55:18,240 --> 00:55:25,040 Aivan kuten vaeltaja voi autiomaassa nähdä kangastuksen kaukaisesta kohteesta 463 00:55:25,280 --> 00:55:30,080 valon taipuessa hiekan yllä leijuvassa kuumassa ilmassa, me voimme nähdä kangastuksia Maailmankaikkeudessa. 464 00:55:30,080 --> 00:55:33,480 Kangastukset, joita näemme nykyaikaisilla kaukoputkilla kuten Hubble, eivät synny kuumasta ilmasta, 465 00:55:34,960 --> 00:55:42,000 vaan kaukaisista galaksijoukoista - valtavista aineen keskittymistä. 466 00:55:44,320 --> 00:55:47,920 Kauan sitten ihmiset uskoivat Maan olevan kuin pannukakku. 467 00:55:48,600 --> 00:55:53,720 Tämä on jossain määrin ymmärrettävää - jokapäiväisessä elämässä emme näe planeettamme kaartuvuutta. 468 00:55:54,320 --> 00:55:59,360 Avaruuskin on itseasiassa kaartunut, vaikka emme näekään sitä tähtitaivasta katsoessamme. 469 00:56:01,880 --> 00:56:06,080 Mutta avaruuden kaartuminen aiheuttaa ilmiöitä, jotka voimme havaita 470 00:56:13,960 --> 00:56:16,920 Yksi Albert Einsteinin ennustuksista sanoo, että gravitaatio vääristää avaruutta ja näin ollen häiritsee valon säteen kulkua 471 00:56:23,000 --> 00:56:26,840 samalla tavalla kuin väreet lammen pinnalla synnyttävät vääristyneen valon hunajakennokuvion hiekkapohjaan. 472 00:56:27,520 --> 00:56:29,240 Kaukaisten galaksien valo on vääristyy ja voimistuu 473 00:56:30,520 --> 00:56:34,920 massiivisten galaksijoukkojen gravitaatiokentässä matkallaan Maata kohti. 474 00:56:35,760 --> 00:56:40,080 Tämä näyttää samalta kuin katsoisi valtavan suurennuslasin läpi, ja lopputulosta kutsutaan gravitaatiolinssiksi. 475 00:56:40,080 --> 00:56:43,360 Kun valonsäteiden suunta muuttuu painavan kohteen vaikutuksesa, niiden muodostama kuvio 476 00:56:43,360 --> 00:56:47,760 riippuu tästä linssinä toimivasta kappaleesta. Näin ollen taustalla oleva kohde voi näkyä usealla tavalla 477 00:56:47,760 --> 00:56:53,000 Einsteinin rengas, kun koko kuva on laajentunut ja ahdettu yhdeksi valorenkaaksi 478 00:56:53,000 --> 00:56:56,000 moninkertainen kuva, jossa näkyy alkuperäisten kaukaisten galaksien monikertoja 479 00:57:13,160 --> 00:57:19,960 tai kuvassa voi näkyä banaanin muotoon venyneitä kaaria tai kaaren osia. 480 00:57:19,960 --> 00:57:23,280 Vaikka Einstein ymmärsi 1915, että avaruudessa valolle voi käydä näin, 481 00:57:37,440 --> 00:57:41,680 hän kuitenkin luuli että tapahtumaa ei voisi havaita Maasta käsin. 482 00:57:41,680 --> 00:57:49,160 Vuonna 1919 hänen laskelmansa todistettiin oikeiksi. 483 00:58:06,160 --> 00:58:13,360 Afrikan länsirannikolla olevalla Principe-saarella 484 00:58:13,360 --> 00:58:18,760 englantilaisen tähtitieteilijän Arthur Eddingtonin johtaman auringonpimennyskampanjan aikana 485 00:58:30,800 --> 00:58:34,040 peittyneen Auringon kiekon ympärillä olevien tähtien paikat mitattiin. 486 00:58:34,040 --> 00:58:40,440 Huomattiin, että tähdet olivat liikkuneet vähän, mutta kuitenkin huomattavan määrän kauemmaksi, 487 00:58:40,440 --> 00:58:43,160 kun niiden tuolloin mitattuja paikkoja verrattiin aikaisempiin paikkoihin, jolloin Aurinko ei ollut näkyvissä. 488 00:58:43,840 --> 00:58:48,120 Nykyään, kaukaisesta Maailmankaikkeudesta tulevia himmeitä gravitaatiokuvia saadaan parhailla Maassa olevilla kaukoputkilla, 489 00:58:48,120 --> 00:58:52,120 ja tietenkin tarkkanäköisellä Hubblella. 490 00:58:52,120 --> 00:58:56,720 Hubble oli ensimmäinen kaukoputki, joka paljasti moninkertaisten kaarien sisältämät yksityiskohdat 491 00:58:58,280 --> 00:59:04,760 paljastaen suoraan taustalla olevien linssikohteiden muodon ja sisäisen rakenteen. 492 00:59:04,760 --> 00:59:08,000 Vuonna 2003 tähtitieteilijät päättelivät, että yhdessä Hubblen kuvassa ollut salaperäinen valokaari oli suurin, 493 00:59:08,000 --> 00:59:12,960 kirkkain ja kuumin tähtiensyntyalue, mikä oli koskaan löydetty. 494 00:59:13,680 --> 00:59:19,920 Tarvitaan melko massiivia kohteita, kuten galaksijoukkoja, 495 00:59:19,920 --> 00:59:27,680 jotta avaruus kaartuu niin paljon että kaukaisesta Maailmankaikkeudesta saadaan kuvia 496 00:59:33,680 --> 00:59:40,120 - vaikka käytössä olisikin Hubblen uskomaton erotuskyky. 497 00:59:41,760 --> 00:59:46,840 Tähän mennessä gravitaatiolinssejä on havaittu lähinnä galaksijoukkojen läheisyydessä, 498 00:59:46,840 --> 00:59:51,160 jotka muodostuvat sadoista tai tuhansista galakseista, 499 00:59:57,400 --> 01:00:03,040 ja joita pidetään suurimpina gravitaation yhdistäminä rakenteina. 500 01:00:03,040 --> 01:00:08,240 Tähtitieteilijät tietävät, että Maailmankaikkeuden näkyvä aines on vain pieni osa siellä olevasta kokonaismassasta. 501 01:00:08,240 --> 01:00:14,320 Aines merkitsee gravitaatiovoimaa, 502 01:00:33,400 --> 01:00:39,800 ja näkyvä aines ei yksinkertaisesti riitä pitämään galakseja ja galaksijoukkoja yhdessä. 503 01:00:39,800 --> 01:00:45,120 Koska banaanin-muotoisten kuvien kaartuminen riippuu linssin kokonaismassasta, 504 01:00:45,960 --> 01:00:50,560 gravitaatiolinssiä voidaan käyttää joukkojen punnitsemiseen ja näin ollen ymmärretään pimeän aineen jakautumaa. 505 01:00:50,560 --> 01:00:55,200 Hubblen selvistä kuvista samasta taustan kohteesta tulevat kaaret on helppo yhdistää jopa paljaalla silmällä. 506 01:00:55,200 --> 01:00:59,760 Näin tähtitieteilijät voivat tutkia yksityiskohtia alkuaikoina syntyneistä galakseista, 507 01:00:59,760 --> 01:01:04,280 jotka ovat niin kaukana että nykyisellä teknologialla ja kaukoputkilla niitä ei muuten kyettäisi näkemään. 508 01:01:05,040 --> 01:01:09,680 Gravitaatiolinssi voi jopa toimia luonnollisena kaukoputkena. 509 01:01:09,680 --> 01:01:16,360 Vuonna 2004 Hubble kykeni havaitsemaan tunnetun Maailmankaikkeuden kaukaisimman galaksin 510 01:01:16,360 --> 01:01:22,360 käyttäen tällaisen gravitaatiolinssin suurentavaa voimaa. 511 01:01:22,360 --> 01:01:27,160 MAAILMANKAIKKEUDEN SYNTY JA KUOLEMA 512 01:01:27,160 --> 01:01:33,560 Valo kulkee tyhjiön läpi suurimmalla mahdollisella nopeudella, mutta silti tämä nopeus on äärellinen. 513 01:01:33,560 --> 01:01:39,960 Tämä tarkoittaa, että valonsäteiltä kuluu aikaa matkustaa kahden avaruuden pisteen välinen matka. 514 01:01:41,560 --> 01:01:47,120 Valon nopeus avaruudessa on noin 300000 kilometriä sekunnissa. 515 01:01:47,120 --> 01:01:54,760 300 tuhatta kilometriä on melkein Maan ja Kuun välinen etäisyys. 516 01:01:54,760 --> 01:01:58,320 Eli valolta kuluu vain vähän yli sekunti matkata Kuusta Maahan. 517 01:02:05,080 --> 01:02:12,200 Kun katsomme Kuuta, me näemme sen sellaisena kuin se oli vähän yli sekunti sitten. 518 01:02:13,360 --> 01:02:18,480 Kukapa ei olisi miettinyt millaista olisi aikamatkustaa? 519 01:02:18,480 --> 01:02:22,280 Valon äärellinen nopeus antaa tähän ainakin jonkinlaisen mahdollisuuden, kun sen takia voimme katsoa ajassa taaksepäin. 520 01:02:23,080 --> 01:02:28,160 Kun katsomme avaruuteen, meidän tarvitsee vain odottaa että kaukaisesta paikasta tuleva valo saavuttaa meidät, 521 01:02:28,160 --> 01:02:35,240 ja näemme millaista siellä oli silloin kun valo aloitti matkansa. 522 01:02:36,280 --> 01:02:42,840 Tehokkaat havaintolaitteet, kuten Hubble, ovat mahdollistaneet sen että pystymme katsomaan yhä etäämmälle ja kauemmaksi ajassa kuin koskaan aikaisemmin. 523 01:02:42,840 --> 01:02:47,840 Mitä kosmologit näkevät on yksinkertaisesti hämmästyttävää. 524 01:02:47,840 --> 01:02:52,760 1920-luvulla, tähtitieteilijä Edwin Hubble huomasi, että suurin osa galakseista näyttää liikkuvan meistä poispäin nopeudella 525 01:02:52,760 --> 01:02:57,080 joka on verrannollinen niiden etäisyyteen. Mitä kauempana galaksi on, sitä nopeammin se näyttää etääntyvän. 526 01:03:33,960 --> 01:03:38,640 Tämä johtuu Maailmankaikkeuden laajenemisesta. 527 01:03:38,640 --> 01:03:43,640 Laajentuminen alkoi valtavasta räjähdyksestä, alkuräjähdyksestä, useita miljardeja vuosia sitten. 528 01:03:43,640 --> 01:03:47,240 Laajentumisen nopeus on avainasemassa kun maailmankaikkeuden ikää ja kokoa yritetään arvioida. 529 01:03:48,360 --> 01:03:52,720 Laajenemisnopeutta kutsutaan Hubblen vakioksi. 530 01:03:52,720 --> 01:03:59,240 Maailmankaikkeuden ikä ja koko voidaan arvioida "katsomalla laajentumista ajassa taaksepäin" 531 01:03:59,240 --> 01:04:04,000 kunnes kaikki on tiivistynyt äärettömän pieneksi energiapisteeksi, josta maailmankaikkeus sai alkunsa. 532 01:04:07,480 --> 01:04:11,720 Tärkein tieteellinen peruste Hubblen rakentamiselle oli Maailmankaikkeuden koon ja iän määrittäminen. 533 01:04:11,720 --> 01:04:14,080 Hubblen vakion tarkkaa määrittämistä johtaa Key Project tiimi, 534 01:04:14,080 --> 01:04:20,240 ryhmä tähtitieteilijöitä, jotka käyttävät Hubblea kaukaisten, tarkkojen "virstapaalujen" etsimiseen. 535 01:04:21,160 --> 01:04:23,960 Nämä paalut ovat tietyn tyyppisiä tähtiä, kefeidejä. 536 01:04:25,400 --> 01:04:29,760 Kefeidien kirkkaus muuttuu erittäin vakaasti ja ennustettavasti. 537 01:04:29,760 --> 01:04:34,600 Muutosten periodi riippuu tarkasti tähden fysikaalisista ominaisuuksista, 538 01:04:34,600 --> 01:04:39,120 joita voidaan käyttää erittäin tehokkaasti näiden tähtien etäisyyden määrittämiseen. 539 01:04:40,920 --> 01:04:46,280 Syystäkin, nämä tähdet tunnetaan paremmin standardikynttilöinä. 540 01:04:46,280 --> 01:04:53,240 Kefeidejä on käytetty luotettavina astinlautoina, kun on määritetty supernovien etäisyyksiä, 541 01:04:55,680 --> 01:05:00,960 jotka ovat paljon kefeidejä kirkkaampia, ja näin ollen niitä nähdään paljon kauempaa. 542 01:05:00,960 --> 01:05:04,640 Hubble on havainnut supernovaräjähdyksistä tulevaa valoa tarkemmin kuin mikään muu havaintolaite, 543 01:05:04,640 --> 01:05:11,040 lähinnä suuren erotuskykynsä ansiosta. 544 01:05:18,040 --> 01:05:23,240 Maasta otetuissa kuvissa supernovan kuva yleensä sekoittuu isäntägalaksin kuvan kanssa. 545 01:05:23,240 --> 01:05:27,960 Hubble kykenee erottamaan näiden kohteiden valon toisistaan. 546 01:05:27,960 --> 01:05:33,880 Kefeidit ja supernovat ovat antaneet Maailmankaikkeudelle mittasuhteet. 547 01:05:33,880 --> 01:05:41,080 Tänä päivänä tiedämme Maailmankaikkeuden iän tarkemmin kuin koskaan ennen: 548 01:05:43,040 --> 01:05:49,200 noin 14 miljardia vuotta. 549 01:05:49,200 --> 01:05:52,720 Monien vuosien ajan tähtitieteilijät ovat keskustelleet siitä loppuuko Maailmankaikkeuden laajentuminen lähitulevaisuudessa 550 01:05:52,720 --> 01:05:59,200 saaden sen luhistumaan tulisessa "loppurysäyksessä", vai jatkuuko laajentuminen yhä hitaammin ja hitaammin. 551 01:05:59,200 --> 01:06:09,840 Hubblen ja muiden huippukaukoputkien havaintoja 552 01:06:39,700 --> 01:06:43,820 on yhdistetty kaukaisten supernovien etäisyyksien määrittämiseksi. 553 01:06:43,820 --> 01:06:48,020 Ja näyttää että maailmankaikkeuden laajeneminen ei ainakaan ole hidastumassa. Sen sijaan se näyttää kiihtyvän. 554 01:06:48,020 --> 01:06:56,300 Kun Hubblea käytettiin määrittämään kuinka Maailmankaikkeuden laajentuminen etenee ajan myötä, 555 01:06:56,300 --> 01:07:00,940 kaikkien yllätykseksi osoittautui, että kosmisen historian ensimmäisen puoliskon aikana 556 01:07:01,940 --> 01:07:10,220 laajentumisnopeus itseasiassa hidastui. Sitten, salaperäinen voima, 557 01:07:13,980 --> 01:07:21,340 jonkinlainen antigravitaatio sai Maailmankaikkeuden painamaan kaasua aloittaen nyt näkemämme kiihdytyksen. 558 01:07:21,340 --> 01:07:28,140 Tämä merkitsee erikoista kohtaloa Maailmankaikkeudelle, sillä se viittaa siihen että antigravitaatiovoima 559 01:07:30,820 --> 01:07:35,620 voimistuu koko ajan. Jos näin jatkuu, 560 01:07:35,900 --> 01:07:42,220 antigravitaatio ylittää lopulta gravitaation ja heittää Maailmankaikkuden äärimmäisen nopeaan kiihtyvyyteen, 561 01:07:43,020 --> 01:07:47,060 joka repii kaiken atomeiksi. Kosmologit kutsuvat tätä hirvittävää tapahtumaa nimellä Suuri Repeämä. 562 01:07:48,260 --> 01:07:55,940 KATSE AJAN LOPPUUN 563 01:07:56,660 --> 01:07:59,140 Keräämme syvältä avaruudesta odottamattomia uutisia. 564 01:07:59,140 --> 01:08:06,100 Aivan kuten geologit kaivavat syvemmälle maan sisuksiin löytääkseen yhä vanhempia fossiileja 565 01:08:06,100 --> 01:08:13,660 tuoden todistajia yhä kaukaisemmilta aikakausilta, tähtitieteilijät kaivavat syvemmälle ja syvemmälle ajan alkuun 566 01:08:15,980 --> 01:08:19,500 etsien valoa himmeämmistä, ja näin ollen kaukaisemmista kohteista. 567 01:08:19,580 --> 01:08:25,740 Hubble aloitti uuden aikakauden, jota voimme kutsua astroarkeologiaksi ja se alkoi jouluna 1995 568 01:08:25,780 --> 01:08:30,220 Maailman hienostuneimman kaukoputken suuntaaminen yhteen kohtaan taivasta kymmenen päivän ajaksi kuulostaa ehkä hieman oudolta. 569 01:08:30,820 --> 01:08:36,500 Ja oudolta se tuntuikin tähtitieteilijöistä kun he kokeilivat sitä ensimmäisen kerran vuoden 1995 lopussa. 570 01:08:36,580 --> 01:08:39,780 Syvien kenttien havainnoissa tietyä osaa taivasta valotetaan kauan. 571 01:08:41,540 --> 01:08:45,860 Tarkoituksena on löytää himmeitä kohteita keräämällä mahdollisimman paljon valoa pitkän aikaa. 572 01:08:45,860 --> 01:08:51,020 Mitä syvemmälle havaitaan, sitä himmeämpiä kohteita pystytään näkemään. 573 01:08:54,500 --> 01:08:59,420 Kohde voi näyttää himmeältä koska se todellakin on himmeä, tai koska se on hyvin kaukana. 574 01:09:00,180 --> 01:09:07,940 Kun tätä kokeilua ehdotettiin ensimmäisen kerran, 575 01:09:09,420 --> 01:09:14,820 kukaan ei oikeastaan tiennyt johtaisiko se tieteellisesti mielenkiintoisiin tuloksiin. 576 01:09:14,820 --> 01:09:17,700 Mutta kun katsoimme kuvia ensimmäisen kerran, olimme ällistyneitä! Pystyimme näkemään pienessä kentässä yli 3000 galaksia. 577 01:09:20,380 --> 01:09:25,900 Havaittu alue Ison karhun tähtikuviossa 578 01:09:26,100 --> 01:09:29,380 oli valittu huolella mahdollisimman tyhjäksi, jotta Hubble pystyisi katsomaan 579 01:09:31,260 --> 01:09:34,540 kauas oman Linnunratamme tähtien ja lähigalaksien taakse. 580 01:09:35,780 --> 01:09:41,060 Ensimmäisessä syvässä kentässä olleet tuhannet galaksit olivat eri kehistysvaiheissa 581 01:09:41,060 --> 01:09:48,140 ja jakautuivat miljardeja valovuosia pitkän käytävän varrelle. 582 01:09:48,140 --> 01:09:54,740 Näin ollen tähtitieteilijät pystyivät tutkimaan näiden kohteiden kehitystä läpi ajan, 583 01:09:56,180 --> 01:10:00,260 nähden vilauksia erilaisista galakseista niiden eri elämänvaiheissa. 584 01:10:00,460 --> 01:10:06,860 Ensimmäisen syvän kentän jälkeen toinen pitkä valotus tehtiin eteläisellä taivaalla. 585 01:10:06,980 --> 01:10:11,340 Yhdessä Hubblen pohjoinen ja eteläinen syvä kenttä antoivat ensimmäisen kerran tähtitieteilijöille kurkistusreiän muinaiseen Maailmankaikkeuteen. 586 01:10:19,420 --> 01:10:23,900 Jotkut kuvissa näkyvistä kohteista olivat niin himmeitä, että niiden näkeminen olisi yhtä vaikeaa kuin 587 01:10:23,980 --> 01:10:28,500 Kuussa olevan taskulampun valon näkeminen Maasta olisi. 588 01:10:30,580 --> 01:10:35,900 Me pystyimme tosiaankin kertomaan että Hubblen syvät kentät avasivat aivan uuden aikakauden havaitsevalle kosmologialle. 589 01:10:35,980 --> 01:10:41,220 Se muodosti näkemyksemme kaukaisesta maailmankaikkeudesta. 590 01:10:41,260 --> 01:10:46,580 Hubblen syvät kentät aiheuttivat todellisen modernin tähtitieteen vallankumouksen. 591 01:10:53,780 --> 01:11:01,780 Ensimmäisen syvän kentän jälkeen lähes kaikki maanpäälliset ja avaruudessa olevat kaukoputket osoittivat tähän samaan alueeseen 592 01:11:01,780 --> 01:11:07,220 pidemmän aikaa. Joitakin tähtitieteen mielenkiintoisimpia tuloksia syntyi, kun erikokoisten, 593 01:11:09,500 --> 01:11:16,260 erilaisissa olosuhteissa olevien ja eri aallonpituuksille herkkien laitteiden tulokset yhdistettiin. 594 01:11:16,260 --> 01:11:19,380 Kuvat antoivat ensimmäisen selvän kuvan koko Maailmankaikkeuden tähtiensyntynopeudesta. 595 01:11:22,780 --> 01:11:29,500 Hämmästyttävästi, tulokset osoittivat tähtiensynnyn olleen huipussaan Maailmankaikkeuden synnyn jälkeisten muutamien ensimmäisten miljardien vuosien ajan. 596 01:11:43,500 --> 01:11:47,380 Tuolloin syntyi yli kymmenen kertaa enemmän tähtiä kuin nykyisin. 597 01:11:47,380 --> 01:11:54,460 Kun kerran oli alettu näkemään kaukaisimpaan maailmankaikkeuteen, 598 01:11:58,100 --> 01:12:02,900 Hubble -tähtitieteilijät yrittivät havaita vieläkin kauemmaksi ajassa. 599 01:12:04,900 --> 01:12:09,460 Vuosina 2003 ja 2004, Hubble teki syvimmälle menevät havaintonsa: Hubble Ultra Deep Field. 600 01:12:09,460 --> 01:12:14,180 Se oli 28 päivää kestävä valotus mennen paljon syvemmälle kuin aikaisemmat Hubblen pohjoinen ja eteläinen syvä kenttä, 601 01:12:15,180 --> 01:12:20,660 ja sitä ei yksinkertaisesti voi verrata mihinkään muuhun maasta tai avaruudesta otettuun syvään kenttään. 602 01:12:22,340 --> 01:12:24,180 Hubble ultrasyvä kenttä paljastaa kuinka ensimmäiset galaksit tulevat esiin niin kutsutusta "pimeästä ajasta" 603 01:12:40,140 --> 01:12:46,140 - ajasta pian alkuräjähdyksen jälkeen, kun ensimmäiset tähdet lämmittivät kylmän ja pimeän maailmankaikkeuden uudelleen. 604 01:12:46,140 --> 01:12:50,500 Heti alkuräjähdyksen jälkeen juuri syntynyneessä, nopeasti laajenevassa Maailmankaikkeudessa - ennen tähtien ja galaksien aikakautta - 605 01:13:16,220 --> 01:13:22,700 aineksen jakauma oli melko tasainen. 606 01:13:23,700 --> 01:13:29,500 Kun aika kului, kaikkien voimien kuningas - gravitaatio - alkoi vaikuttaa. Hitaasti, mutta varmasti 607 01:13:29,580 --> 01:13:33,380 Salaperäisen pimeän aineen synnyttämän gravitaation vaikutuksesta 608 01:13:35,220 --> 01:13:41,060 pieniä määriä normaalia ainesta alkoi kasaantua paikkoihin, joissa tiheys oli hieman keskimääräistä suurempi. 609 01:13:41,060 --> 01:13:48,420 Koska tähtiä ei ollut vielä valaisemassa avaruutta, maailmankaikkeus eli pimeää aikaa. 610 01:13:48,420 --> 01:13:54,860 Siellä missä kasaantumien tiheys kasvoi entisestään, yhä suurempi määrä ainesta joutui sen vaikutuspiiriin, 611 01:13:54,860 --> 01:14:02,420 ja avaruuden laajenemisen ja gravitaation välinen kilpailu alkoi. 612 01:14:02,420 --> 01:14:08,140 Siellä missä gravitaatio voitti, alueet lakkasivat laajenemasta, ja alkoivat luhistumaan itseensä. 613 01:14:08,140 --> 01:14:12,700 Ensimmäiset tähdet ja galaksit syntyivät. 614 01:14:14,660 --> 01:14:18,140 Siellä missä aineen tiheys oli suurimmillaan - aineen suuren verkkomaisen rakenteen yhdyskohdissa 615 01:14:18,140 --> 01:14:20,020 - suurimmat tuntemamme rakenteet syntyivät: galaksijoukot. 616 01:14:20,500 --> 01:14:25,100 Syvistä kentistä otetut kuvat ovat täynnä erikokoisia, -muotoisia ja -värisiä galakseja. 617 01:14:25,100 --> 01:14:31,060 Tähtitieteilijät tulevat kuluttamaan vuosia näiden kuvien lukemattoman muotoisten galaksien tutkimiseen, kun he yrittävät ymmärtää 618 01:14:31,500 --> 01:14:36,780 kuinka ne muodostuivat ja kehittyivät alkuräjähdyksen jälkeen. 619 01:14:36,860 --> 01:14:41,580 Sykähdyttävänä vastakohtana kuvien rikkaalle joukolle klassisia spiraali- ja ellipsigalakseja, 620 01:14:41,580 --> 01:14:44,740 niistä löytyy myös erikoisempien galaksien kirjo. Jotkut näyttävät aivan hammastikuilta; 621 01:14:47,180 --> 01:14:53,660 toiset ranneketjun lenkeiltä. Muutamat näyttävät olevan vuorovaikutuksessa toistensa kanssa. 622 01:14:53,700 --> 01:15:00,060 Niiden oudot muodot ovat kaukana tämän päivän majesteetillisista spiraali- ja ellipsigalakseista. 623 01:15:00,260 --> 01:15:07,940 Nämä erikoiset galaksit edustavat aikaa, jona Maailmankaikkeus oli kaoottisempi, 624 01:15:08,500 --> 01:15:14,700 kun järjestys ja muodot alkoivat vasta muodostua. 625 01:15:16,260 --> 01:15:22,500 Yksi Hubblen hienoista puolista on se, että sillä on useita havaintolaitteita, 626 01:15:22,540 --> 01:15:26,980 joilla voi tehdä erilaisia havaintoja samanaikaisesti. 627 01:15:58,634 --> 01:16:05,674 Hubblen ultrasyvä kenttä on itse asiassa kaksi erillistä kuvaa otettuna kahdella eri havaintolaitteella: 628 01:16:06,540 --> 01:16:14,180 Hubblen ACS kameralla ja NICMOS:lla. NICMOS näkee vielä kauemmaksi kuin ACS. 629 01:16:17,187 --> 01:16:19,923 Se havaitsee infrapunavaloa ja paljastaa kaikkein kauimmaiset galaksit,